Maastotrukit-tarve lastata, purkaa ja kuljettaa materiaaleja, joilla on yhteinen piirre: kuljetuspaikat ovat tyypillisesti epätasaisia.
Rakennustie saattaa olla päällystetty soralla, joka muuttuu sateen jälkeen mudaksi; sorakaivojen pinnat ovat epätasaisia, jättäen jäljet ajoneuvojen ohituksen jälkeen; sää vaikuttaa merkittävästi maatalousteiden olosuhteisiin, ja ajo-olosuhteet ovat täysin erilaiset aurinkoisella ja sateisella säällä.
Vaikka kuorman paino on varmasti huomioitu, kun trukki on nostanut kuorman, todellinen haaste on itse maastossa.
Sileillä pinnoilla vaikutus ajoneuvoon on suhteellisen pieni. Kuitenkin kuoppissa, soralla, mudassa tai rinteissä tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi. Pintakorkeuserot aiheuttavat ajoneuvon pomppimista, pehmeä maaperä vaikuttaa renkaiden pitoon ja rinteet lisäävät ajon ja jarrutuksen vaikeutta. Kuormia kuljetettaessa trukin kokonaispaino kasvaa ja kuorman asento siirtää myös ajoneuvon painopistettä.
Tästä syystä{0}}maastotrukkien suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota-maastokäyttöön.
Suurempi maavara on ilmeinen tekijä. Ulkoteillä on usein ulkonevia kiviä, uraa ja epätasaisia pintoja. Riittävä vapaa tila alustan ja maan välillä mahdollistaa ajoneuvojen kulkemisen näillä osilla helpommin. Renkaita ei tule suunnitella ainoastaan-kantavuuden mukaan. Niiden on myös tarjottava asianmukainen pito ja kulutuskestävyys todelliseen maastoon perustuen. Ajaminen mutaisilla tai sorateillä on erilaisia haasteita verrattuna päällystettyihin pintoihin.
Tieolosuhteet vaikuttavat myös ajojärjestelmään. Pehmeillä hiekkateillä tai sorarinteillä ajettaessa renkaiden pitää säilyttää riittävä pito siirtääkseen ajovoimaa tehokkaasti maahan. Neli-veto on yleinen näissä tilanteissa, ja sen tavoitteena on parantaa pitoa.
Maastokäyttöä-ei kuitenkaan voida täysin selittää yhdellä parametrilla.
Esimerkiksi tyhjällä ajoneuvolla sama kaltevuus on erilainen kuin useita tonneja rahtia kuljettavan ajoneuvon. Kuivat, kiinteät pinnat eroavat myös sateen jälkeisistä märistä, liukkaista pinnoista. Kuorman paino, sen sijainti, kaltevuus ja renkaiden kunto vaikuttavat kaikki ajoneuvon todelliseen suorituskykyyn.
Tästä syystä, kun tarkastelet{0}}maastotrukkien teknisiä tietoja, tietoja, kuten enimmäiskaltevuus, maavara ja nimellinen kuorma, voidaan käyttää viitteenä, mutta niitä ei pidä erottaa todellisista työolosuhteista. Erityisesti rampin käsittelyssä teknisiä tietoja ei pidä ottaa päivittäisten toimintojen vakiona vain siksi, että teknisten tietojen mukaan tietty kaltevuus voidaan saavuttaa.
Maastotrukkien on usein toimittava ympäristöissä, joissa muutokset ovat odottamattomia.
Työmaan tiet muuttuvat projektin edetessä, sorakuoppien pinnat muuttuvat jatkuvasti tiheän ajoneuvoliikenteen vuoksi ja maatalouden toimintaan vaikuttavat vuodenajat ja sää. Tieolosuhteet, joihin laitteet kohtaavat, voivat vaihdella päivittäin.
Tämä on myös seikka, joka jää helposti huomiotta valittaessa{0}}maastotrukkia.
Kun asiakas kertoo toimittajalle: "Tarvitsen 3- tonnin haarukkatrukin", vain tavaroiden likimääräinen paino voidaan määrittää. Jos paikan päällä annetaan enemmän tietoa, kuten tavaralaji, tarvittava nostokorkeus, onko maa likaa vai soraa, onko ramppia, tarvitaanko toimintaa sateisella säällä ja päivittäiset käyttöajat, laitevalinta on paljon tarkempi.
Maastotrukkien-kuormituskyky vastaa tavaroiden painoa, kun taas liikkuvuus vastaa maastoa, jolla tavara kulkee.
Ihanteelliset työskentelyolosuhteet{0}}maastotrukille eivät välttämättä ole tasaisimmat pinnat, vaan paikat, joissa laitteiden on kuljetettava tavarat suoraan työmaalle kuljetuksen suorittamiseksi.
