Kun akuormaajalatautuu, kauha ei vain työnnä materiaalia eteenpäin. Sen sijaan kauhan asentoa on säädettävä materiaalin kunnon ja toiminnan mukaan. Kauhan ja maan/materiaalin välinen kulma vaikuttaa vastukseen, kun kauha leikkaa materiaalia, ja vaikuttaa myös materiaalin kuormitustilaan sen jälkeen kun se on mennyt kauhaan.
Siksi latauskulma ei ole yksityiskohta, joka voidaan jättää kokonaan huomiotta kuormaimen käytön aikana.
Kauhan kulma vaikuttaa ensisijaisesti leikkausvastukseen
Kun kuormaaja aloittaa lastaamisen, kauha on leikattava maaperään, hiekkaan, soraan tai muuhun irtotavaraan. Tässä vaiheessa kauhan reuna koskettaa ensin materiaalia ja ajoneuvon vetovoima ja työlaitteen hydraulipaine toimivat yhdessä tuoden kauhan vähitellen materiaalipinoon.
Jos kauhan leikkausasento ei ole sopiva, voimat muuttuvat ja ajoneuvon voitettava vastus voi kasvaa. Liiallinen vastus voi helposti johtaa pyörän luistamiseen, mikä tekee kuormausprosessista vähemmän sujuvaa.
Oikea kauhan asento mahdollistaa kauhan reunan pääsyn materiaaliin tasaisemmin ja lastaus valmistuu vähitellen ajoneuvon eteenpäin ja kauhan liikkuessa.
Latausprosessi edellyttää myös kuormitusvaikutuksen huomioimista
Sen jälkeen kun kauha on mennyt materiaalipinoon, ei ole kyse vain sen "syöttämisestä" sisään. Kun kauha jatkaa liikkumista eteenpäin, materiaalia tulee vähitellen kauhaan, ja sitten kauhan kallistusliike päättää materiaalin keräämisen.
Jos kauhaa ei ole suljettu kunnolla, osa materiaalista ei ehkä ole mennyt kokonaan kauhaan tai se voi valua ulos kauhan aukosta noston aikana. Tämä on selvempää materiaaleissa, joissa on suurempi tiheys ja suurempia hiukkasia.
Siksi lastauskulma on sovitettava yhteen ajoneuvon eteenpäinliikkeen, kauhan kallistuksen ja nostoliikkeen kanssa sen sijaan, että säilytetään kiinteä kulma koko prosessin ajan.
Eri materiaalit vaativat erilaisia kauhan asentoja
Materiaalien, kuten maan, hiekan, soran ja malmin hiukkaskoko, tiheys ja pakkaustila vaihtelevat, mikä johtaa erilaiseen vastustukseen kuormituksen aikana.
Esimerkiksi irtonainen maa on suhteellisen helppo leikata, kun taas tiivistynyt maa tai möykkyinen materiaali voi vaatia suurempaa leikkausvoimaa. Varsinaisessa käytössä kuormaajien on säädettävä kauhan toiminta materiaalin kunnon mukaan sen sijaan, että käyttäisivät kaikkea samaa toimintatapaa.
Tästä syystä kuormaimen kuormaustehokkuutta ei voida arvioida pelkästään moottorin tehon tai kauhan tilavuuden perusteella. Työlaitteen rakenne, hydraulijärjestelmä, renkaiden ja maan välinen pito sekä toimintatapa vaikuttavat.
Kuormauksen jälkeen kauha on säädettävä sopivaan asentoon
Kun ämpäri on täynnä materiaalia, painopiste siirtyy "materiaaliin leikkaamisesta" "vakaaseen{0}}kuorman kantamiseen ja siirtoon". Tässä vaiheessa kauha on yleensä vedettävä sisään, jotta materiaali pysyy sisällä ja materiaalihävikki pienenee kuljetuksen aikana.
Jos se on liian kaukana eteenpäin, materiaalia todennäköisemmin lipsahtaa ulos kauhan aukosta ajoneuvon liikkuessa, jarruttaessa tai ajettaessa epätasaisella alustalla. Kauhan sisäänveto on myös arvioitava todellisen kuormituksen ja työlaitteen liikeradan perusteella.
Siksi lastauskulma ei ole yksittäinen parametri, vaan se muuttuu jatkuvasti koko prosessin aikana, jossa "saavutetaan -kuormaus-kauhan sisäänveto-nosto-siirto".
Oikea kulman säätö parantaa toiminnan tehokkuutta
Kuormaimen kuormaustehokkuus ei tarkoita vain sitä, kuinka paljon materiaalia kaavitaan aikayksikköä kohti, vaan siihen liittyy myös useita tekijöitä, kuten ajoneuvon tehonkäyttö, renkaiden pito, työlaitteen toiminta ja materiaalihävikki.
Sopiva kauhan asento auttaa kuormaajaa suorittamaan leikkaus- ja sisäänvetotoiminnot sujuvammin, mikä vähentää tarpeetonta vastusta ja toistuvia operaatioita. Toistuvaa lastausta ja purkamista vaativissa käyttöskenaarioissa nämä ajan mittaan kertyneet yksityiskohdat vaikuttavat suoraan yleiseen työrytmiin.
Siksi kuormaimen lastauskulman hallinnassa ei ole kyse kiinteän arvon saavuttamisesta, vaan pikemminkin kauhan asennon säilyttämisestä kulloistenkin työolosuhteiden mukaisesti, mikä maksimoi toiminnan tehokkuuden.
